Kuka Kari Vitikainen?

Valmistuin kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 1995 Jyväskylän yliopistosta luokanopettajan koulutusohjelmasta. Valmistumisensa jälkeen toimin muutaman vuoden luokanopettajana ja koulun johtajana Virtasalmella, kunnes muutin vaimoni ja kahden pienen lapsemme kanssa Istanbuliin vuonna 2001.

Seuraavat reilut 13 vuotta vierähtivätkin Istanbulissa, jossa toimin liki seitsemän vuotta tuotantojohtajana Sat7Turk televisiokanavan käynnistämiseen tähtäävässä hankkeessa. Hankkeen keskeinen tavoite oli luoda kanava, jonka kautta turkilaisessa maailmassa asuvat etniset ja turkkilaiset vähemmistökristityt saisivat äänensä kuuluville muslimienemmistöisissä yhteisöissään. Työskentely televisiokanavalla ja paikallisen luterilaisen kirkon toiminnassa mukana oleminen avasivat mielenkiintoisia ikkunoita turkkilaiseen yhteiskuntaan ja lähi-itäisen ihmisen elämään.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnalle tekemäni turkkilaisessa imaamikoulutuksessa käytettävien oppikirjojen ilmentämää maailmankatsomusta analysoivan tutkimustyöni aloitin loppuvuodesta 2010.  Tutkimystyötä tein ensimmäisinä vuosina Istanbulissa toimivan ELRIM-uskontotutkimusinstituutin johtajan tehtävien ohessa. Instituutin työn puitteissa sain hyvän mahdollisuuden tutustua turkkilaiseen akateemiseen kontekstiin ja osallistua erilaisiin dialogitilanteisiin muslimien kanssa Turkissa ja sen lähialueilla.

Suomeen palasin vaimoni ja neljän lapsemme kanssa kesällä 2014. Asetuimme asumaan kotikonnuillemme Kotkaan. Viimeiset vuodet olen viimeistellyt väitöskirjaani luokanopettajan työn ohessa ja toiminut freelancer-luennoitsijana ja kouluttajana islamiin ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tohtorin tutkintoni valmistui syksyllä 2017.

Luokanopettajan työssäni olen erityisen kiinnostunut rakentamaan opetusta niin, että oppilas oppii laaja-alaisesti taitoja, joita hän tarvitsee elämässään myös tulevaisuudessa. Opetuksen onnistumisen kannalta on tärkeää rakentaa toimiva ja kannustava oppimisyhteisö, jossa oppijoiden erilaiset oppimistavat ja lahjat on otettu huomioon. Laaja kokemus mediasta ja kulttuurien kohtaamisesta on antanut hyviä eväitä opetustyöhön, jossa uuden opetussuunnitelman (2014) myötä entistä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, kuinka lapsemme pärjäävät globalisoituvasta ja teknistyvästä maailmassamme ja kasvavat kansalaisiksi, jotka osaltaan tekevät maailmastamme paremman paikan elää.