Lehdistötiedote

KM Kari Vitikaisen kasvatustieteiden väitöskirjan ”Kunnon muslimi ja kunnon kansalainen, Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjojen ilmentämän maailmankatsomuksen analyysi” tarkastustilaisuus pidettiin perjantai 6. lokakuuta 2017 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimi professori Leena Koski (Itä-Suomen yliopisto).

Islamuskoisten maahanmuuttajien myötä keskustelu imaamikoulutuksesta on tullut ajankohtaiseksi myös Suomessa. Eurooppalaisessa kontekstissa imaamikoulutuksen sisältöihin liittyvä tutkimustyö on kuitenkin lähes olematonta. Kari Vitikainen täyttää tätä tutkimuksellista tyhjiötä turkkilaisten imaamikoulujen oppikirjoihin liittyvällä väitöskirjatyöllään.

Vitikaisen tutkimustehtävänä oli selvittää, millaista maailmankatsomusta turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden vuodesta 2010 käytössä olleet oppikirjat ilmentävät.
– Oppikirjoissa on havaittavissa erilaisia puhetapoja, joilla pyritään sovittamaan islamilaisesta maailmankatsomuksesta nousevia ihanteita ja klassisista islamilaisista lähteistä nousevia käsityksiä turkkilaisen sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen ja modernin maailman vaatimuksiin. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että islamilainen ihanne Koraanin periaattein johdetusta islamilaisesta yhteiskunnasta ja sekulaari tasavalta ovat vaikeasti yhteen sovitettavissa, tiivistää Vitikainen tutkimusaineistosta tekemiään havaintoja.

Vitikainen esittää, että jännite sekulaarin järjestelmän ja islamilaisen valtion ihanteen välillä on tunnistettava ja otettava huomioon rakennettaessa imaamikoulutusta länsimaisessa kontekstissa.
– Turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjat pitävät sisällään runsaasti kehotuksia eettisesti hyvään ja moraaliseen elämään. Yleisesti voi sanoa, että kunnon muslimikansalainen kuvataan järkevänä, toimeliaana, Koraanin ja sunnan ohjeistuksen hyväksyvänä ja samalla kaikenlaista fanaattisuutta ja takapajuisuutta vastustavana, Vitikainen toteaa.

Tutkitulle aineistolle on ominaista suvaitsevainen suhtautuminen eri tavalla ajattelevia muslimeja kohtaan.
– Aineiston ilmentämässä ajattelussa itseään muslimiksi kutsuvaa ei helposti rajata islamin ulkopuolelle. Toisaalta tämä näkyy myös siinä, että oppikirjoissa ei selväsanaisesti oteta kantaa radikaaleihin islamin nimissä toimiviin tahoihin, Vitkainen huomauttaa.

Imaamikoulutuksen oppikirjojen ilmentämässä maailmankatsomuksessa suhde läntiseen maailmaan ja muihin uskontoihin on kaksijakoinen. Toisaalta oppikirjoissa rohkaistaan suvaitsevaisuuteen ja dialogiin, mutta toisaalta oppikirjoissa esiintyy puhetapoja, joissa erityisesti läntinen maailma esitetään eräänlaisena islamilaisen maailman vastavoimana.
– Negatiivisia ennakkoasenteita pidetään yllä uhriutumispuheella, johon kiinteästi liittyvät yksipuoliset historiankuvaukset. Tällainen asetelma on havaittu myös laajemmin Lähi-idässä tehdyssä oppikirjatutkimuksessa, Vitikainen toteaa.

Tutkituissa oppikirjoissa uhkia ja viholliskuvia rakennetaan erityisesti sekulaarin Turkin valtion merkitystä korostavissa kappaleissa. Uhattuna ovat Turkin valtion jakamattomuus ja kansallinen yhtenäisyys.
– Uhkien esitetään tulevan ensisijaisesti maan sisältä omien kansalaisten, vähemmistöjen ja kansalaisten sekaan soluttautuneiden ulkovaltoja edustavien toimijoiden taholta. Tällainen kemalismista ja turkkilaisesta nationalismista ammentava puhetapa rakentaa ilmapiiriä, jonka puitteissa vähemmistöjen oikeuksia ja uskonnonvapautta voidaan rajoittaa valtion suojelemiseksi, Vitikainen huomauttaa.

Jatkotutkimuksiin liittyen Vitikainen toteaa, että olisi mielenkiintoista havainnoida, kuinka uhkakuvat muuttuvat, kun vallassa olevan islamilaisiin arvoihin nojaavan Oikeus- ja kehitys puolueen (AKP) johdolla Turkkia ollaan viemässä islamilaisempaan suuntaan, jossa turkkilaisen nationalismin sijaan korostuu muslimien ylikansallinen yhteys.
– Toisaalta myös islamin nimissä toteutetun kansainvälisen terrorismin lisääntyminen ja kesällä 2016 Turkissa tapahtuneen vallankaappausyrityksen myötä laajempaan kansainväliseen tietoisuuteen tulleet turkkilaisen muslimiyhteisön sisäiset ristiriidat voivat osaltaan vaikuttaa valtion kontrollissa julkaistujen oppikirjojen sisältöön jatkossa, Vitikainen pohdiskelee.

Kokonaisuutena Vitikaisen turkkilaisten imaamisaarnaajalukioiden oppikirjoja analysoiva tutkimus on hyvä vertailukohta, kun pohditaan länsimaisessa sekulaarissa kontekstissa toteutettavan imaamikoulutuksen oppisisältöjä.
– Imaamikoulutuksen suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa tulisi kuitenkin päästä opillisten, laintulkinnallisten ja kulttuurillisten väittämien taakse ja pohtia, millaisia maailmankatsomusta imaamikoulutuksella pyritään rakentamaan ja miten se käy yksiin eurooppalaisen kontekstin kanssa, Vitikainen suosittaa tutkimustyönsä pohjalta.


Kari Vitikainen on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1990 Langinkosken lukiosta Kotkassa. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 1995 Jyväskylän yliopistosta luokanopettajan koulutusohjelmasta. Valmistumisensa jälkeen Vitikainen toimi luokanopettajana ja koulun johtajana Virtasalmella. Turkkiin Vitikainen muutti vuonna 2001 toimien seuraavat vuodet tuotantojohtajana Sat7Turk televisiokanavan käynnistämiseen tähtäävässä hankkeessa.

Imaamikoulutusta käsittelevän tutkimustyönsä Vitikainen aloitti loppuvuodesta 2010 Istanbulissa toimivan ELRIM-uskontotutkimusinstituutin johtajan tehtävien ohessa. Palattuaan Suomeen vuonna 2014 Vitikainen aloitti luokanopettajan virassa Kotkassa. Työn ohessa hän on viimeistellyt väitöskirjaansa ja toiminut free-lancer-luennoitsijana ja kouluttajana islamiin ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä.


ABSTRACT

Vitikainen, Kari
A Good Muslim and a Good Citizen
An Analysis of Worldview in Textbooks from Turkish Imam and Preacher High Schools
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 314 p.
(Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research
ISSN 0075-4625; 589)
ISBN 978-951-39-7157-1 (nid.)
ISBN 978-951-39-7158-8 (PDF)

This qualitative study aims to analyse the worldview that emerges in the textbooks of Turkish
imam and preacher high schools (?mam hatip lisesi). The study material consists of eight
textbooks that belong to the vocational religious education of Turkish imams. All of the textbooks
were published around 2010.

In this study, theoretical considerations regarding the essence of worldview (Weltanschauung) are summarized into an existential model of worldview (EKMA). The model provides two viewpoints from which to understand the worldview under study. The first viewpoint concentrates on understanding the worldview’s belief structure and the content of those beliefs. The second viewpoint examines language usage and various ways of being as crucial parts of the essence of the researched worldview (see van Deurzen 2004). The study suggests that by combining these two viewpoints in the spirit of dialogical pluralism, it is possible to acquire a more comprehensive understanding of the worldview. The method of analysis is discourse analysis based on ontological constructionism. The method is then applied within the interpretative framework of the existential model of worldview (EKMA).

The study identifies and presents eight interpretative repertoires that can be divided
into two broad types: those that construct a religious way of being and those that construct a republican-nationalistic way of being. The analysis indicates that idealistic representations of an ideal Islamic society, the global brotherhood of Muslims and the citizens of the Turkish republic as a unanimous and united nation face substantial challenges on the level of the social world. These challenges become apparent in the study material textbooks, but they are even more obvious when ideal interpretative repertoires are considered within the surrounding cultural context.

However, the interpretative repertoires that operate in the social realms of human existence construct diverse models of living as a good Muslim and a good citizen in the Republic of Turkey, in the modern world and as a member of a Muslim community. In the study material’s worldview, religious fanaticism and backwardness are judged. On the other hand, the republican-nationalistic discourse includes accounts full of pathos, which give the impression that the Republic of Turkey and the unity of the nation have been threatened. Although most of the interpretative repertoires encourage a tolerant way of being, the study material also includes discourses that build prejudices and hostile positions towards people who are related to as “others”.

This study describes the content of textbooks used in the education of Turkish imams.
These descriptions can provide a useful baseline for when the curriculum of the imam education is conceived of in a European context. However, the methodological viewpoint that examines language usage shows that the essence of the worldview being studied is much more multidimensional than just dogmatic beliefs and the jurisprudence of Islamic law. The study suggests that this multidimensional understanding about the essence and meaning of a worldview should be considered when the educational curriculum for imams is constructed for a European context.

Keywords: worldview, Turkish Imam and Preacher High School, Islam, imam education, the Turkey Republic, Islamic society, interpretative repertoires

Jyväskylän yliopiston lehdistötiedote